Etelänruttojuuri

Aluksi ruttojuurta kasvatettiin rohdoskasviksi: pahanhajuisen juurakon uskottiin estävän ruton tarttumista. Aikanaan sitä käytettiin myös hermostoperäisten mahavaivojen ja kuukautishäiriöiden hoitoon, mutta kasvin on huomattu sisältävän myrkyllisiäkin aineita, joten tästä käytöstä on luovuttu. Nykyään kuitenkin etelänruttojuuren juurista tehtyä lääkettä (Petadolex) käytetään lievittämään migreenipäänsärkyä.

Meillä etelänruttojuuren viljely alkoi 1600-luvulla, Turun rauhassa Ruotsin valtaan jääneessä Länsi-Suomessa. Ruttojuuren levinneisyys rajoittui pitkään Kymijoen kohdalla kulkeneen valtakunnanrajan länsipuolelle ja sielläkin vallastalojen piiriin. (LuontoPortti)

Suomessa kukaties viljelty jo katolisen ajan luostareissa.
Ruttojuuret ovat kaksikotisia. Meillä olevat yksilöt ovat miltei poikkeuksetta hedekasveja. Niinpä ruttojuuri ei tee meillä siemeniä. (Suomen Luonto Kasvit II, 135)

Publicado el 20 de mayo de 2020 por